Hahmottaminen

 


Aistien välittämän tiedon tulkintaa

Kehonhahmottaminen alkaa jo sikiökaudella, jolloin sikiö aistii äidin liikkeitä. Syntymän jälkeen hahmottuminen tapahtuu näköaistin, kuuloaistin ja tuntoaistin avulla, jokainen aisti antaa erilaista tietoa ympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Hahmottamisen kautta lapsi muodostaa mielikuvan ympäristöstä, joka on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Motoristen taitojen oppimisen perusta on kehonhahmotus.

Voimme lähestyä hahmottamista monesta eri näkökulmasta esimerkiksi oppimisen vaikeuksina, liikkeen, etäisyyksien vaikeuksina, tilan tai ympäristön hahmottamisen vaikeuksina. Usein näemme, että hahmottaminen on jaettu eri osa-prosesseihin, joita ovat  visuaalinen erottelu/takkaavuus, visuaalinen tunnistaminen ja avaruudellinen  hahmottaminen. Hahmottaminen tarkoittaa siis nähdyn tulkintaa ja ymmärtämistä. 

Hahmottamisen ongelmat ammatillisissa opinnoissa

Ammatillisissa opinnoissa hahmottamisen vaikeudet voivat ilmetä monin eri tavoin. Opiskelijalla voi olla hankala tunnistaa tai löytää työssä tarvittavia työvälineitä. Tavarat eivät ehkä pysy järjestyksessä. Asennustöissä tai vaateompelussa opiskelija ei hahmota, miten osista muodostuu kokonaisuus. Kampaajaopiskelija tai floristi voi epäonnistua näytöissä, kun kokoerojen, muotojen ja suuntien hahmottamienn on epävarmaa. Kuljetusalan opiskelija ei selviydy peruuttamisesta tai parkkeeraamisesta.

Hahmottamisen ongelmissa opettajan antama tuki ja ohjaus on tärkeää. Herääkin iso kysymys, millaisilla eri menetelmillä pystymme auttamaan opiskelijaa? 

Selvää on, että opiskelija tarvitsee tavallista enemmän aikaa käytännön tehtävissä. Hänen tulisi saada myös välitöntä palautetta suorituksestaan, jotta harjoittelu tuottaisi tulosta. Hahmottamisen avuksi voidaan tehdä malleja tai apuvälineitä. Jotta opiskelija saa onnistumisen kokemuksia, tehtävien tulisi vaikeutua asteittain. Työsuorituksia kannattaa myös paloitella, jos se on mahdollista.

Opiskelijavalinta

Haastavimpia ovat ne alat, joissa hahmottaminen liittyy nopeaan liikkumiseen ja missä erehdys voi aiheuttaa vaaratilanteita itselle tai muille.  Tällöin voidaan joutua miettimään, voiko opiskelija toimia alalla turvallisesti, jos hänellä on suuria hahmottamisen vaikeuksia. Esimerkiksi kuljetusalalla hahmottamisvaikeudet pitäisi tunnistaa jo opiskelijan hakeutuessa alalle.





4 kommenttia:

  1. Mielestäni opiskelijan hahmottamisen ongelmia voi olla haastava havaita ja ymmärtää. Matemaattiset ja kielelliset pulmat tulevat ehkä selkeämmin esille. Miten voimme aina tarkasti tietää miten opiskelija tulkitsee ja ymmärtää asiat?

    VastaaPoista
  2. Hahmottamisen haaste olisi tärkeää huomioida jo ammatinvalinta vaiheessa. On aloja, missä avaruudellinen hahmottaminen on ytimessä, kuten esimerkiksi metsätyökoneen kuljettaja. Visuaalisen tarkkaavuuden herpaantuminen voi olla riski sähköalalla tai lääkehoidossa. Selkeytystä sekä toistoja tarvitaan enemmän ennekuin tarvittava kädentaito esimerkiksi letitys muuntuu lihasmuistiksi. Opiskelijan motivaatiota tarvitaankin harjoitteluun enemmän kuin keskiverto-opiskelijan. Oppimisvaikeudet, kuten hahmottamisen ongelma on pysyvä ominaisuus, vaikka sen kanssa elämiseen voi löytää tuki keinoja. Hahmottamist tarvitaan myös monissa arkiasioissa kutea aikataulujen, taulukoiden ja graafisten esitysten tulkinnassa tai vaikkapa rahan käytössä ja siten talouden ylläpidossa. Eli sen vaikutukset voivat olla hyvin moninaisia ihmisen arkeen. Ja siten vaikuttavat myös ihmisen itsetuntoon.

    VastaaPoista
  3. Hahmottamisvaikeudet voivat tosiaan tehdä opiskelijan arjesta sekavaa. Opiskelija voi tarvita tukea sekä opiskeluissaan että arjen taidoissa. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että näistä asioista päästään ensin keskustelemaan. Joskus vaikeudet ovat niin monimuotoisia, että opiskelija jää pois opinnoista ja hänen tukemisensa käy mahdottomaksi. Nyt kun yksilölliset opintopolut korostuvat, opiskeluryhmä ei kanna opiskelijaa. On opiskelijoita, jotka keskeyttävät ja siirtyvät opinnoista toiseen, mutta eivät kiinnity mihinkään. Taustalla voi olla juuri tunnistamattomia oppimisvaikeuksia.

    VastaaPoista
  4. Kokemuksestaan elämästä hahmotushäiriön kanssa kertoo Aamulehdessä 2.6. Anniina Ala-Soini. Hän kuvaa näkömuistin puuttumisen vaikuttavan siihen, että asioiden pysyvyydellä on valtaisa merkitys arjessa selviytymiselle. Jopa puhelimen navigaattoria nuolineen on vaikea hahmottaa. Perusopetuksen aikana päähuolena oli motorinen kömpelyys sekä hieno- että karkeamotoriikassa. Hahku- hankkeen (hahku.fi) kokemusasiantuntijana toimiva Anniina kertoo, hahmotushäiriö käsitteen pitävän sisällään tarkkaavaisuuden kautta eri havaintojen yhtäaikaisen huomioon ottamisen ja kyvyn tehdä päätelmiä näkemisen sekä tilan hahmottamisen pohjalta. Tästä johtuen usein hahmottamisen vaikeuteen yhdistyy muitakin oppimisvaikeuksia. Yksilölliset erot ilmiön vaikuttavuuteen riippuvat siitä, mitkä hahmotustoimintojen aivoalueet ovat kehittyneet poikkeavasti, kertoo erikoispsykologi Johanna Nukari. Ilmiö voi heijastui matematiikan osa-alueisiin esimerkiksi peruslaskutoimitukset voivat onnistua, mutta geometristen suhteiden hahmotus ei. Tai lukumäärien ja lukujen suuruusluokat eivät asetu mielessä selkeiksi. Hahmotusvaikeudet voivat haitata myös muiden ihmisten ilmeiden ja eleiden tulkitsemista vaikuttaen sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä.
    Haastetta tuottaa, että ihmisen taipumus on välttää hänelle vaikeita asioita, vaikka juuri näitä pitäisi harjaannuttaa. Lisäksi kun hallinnan tunne omaan elämään heikentyy, se vaikuttaa psyykeen. Ammatillisen opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että pitää motivoida opiskelijaa myös uurastamaan hänestä raskailta tuntuvien asioiden parissa. Ja mahdollistaa riittävästi toistoja.
    Kuntoutuksen täsmällinen tarve hahmotushäiriöön selvitetään neuropsykologisella tutkimuksella. Saattaa olla, että ilmiö tunnistetaan vasta aikuisena, Anniinan tapauksessakin 23-vuotiaana. Vaikeuden haitatessa opintoja tai työssä selviytymistä, on mahdollista hakea Kelan harkinnanvaraista neuropsykologista kuntoutusta.

    VastaaPoista