Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

 

Oikea keskittyminen tarkoittaa, että tietää

mitä keho tekee, mitä puhuu ja mitä on mielessä.

Buddha

Oppimisen yksi edellytys on, kyky keskittyä sekä kohdentaa huomio tarkoituksenmukaisesti opiskelun kohteeseen. Oppimisvaikeuksien taustalla saattaa piillä ADHD.  ADHD ja ADD ovat  kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä. Yläkäsitteenä voidaan käyttää myös Nepsy-vaikeuksia, mihin kuuluvat myös autisminkirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö ja Touretten oireyhtymä). Keskeisiä haasteita tarkkaavuudessa ja keskittymisessä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden suuntaamisessa (oikea kohde), ylläpidossa (tarvittava aika), jakamisessa (useaan asiaan yhtä aikaa) sekä siirtämisessä (joustavuus) on eri asteisia haasteita. Ilmiön liittyy usein toiminnanohjauksen vaikeuksia. Videossa Oppiminen ja tarkkaavuuden vaikeudet kerrotaan aiheesta lyhyesti.

Toimintaympäristöllä pystytään vaikuttamaan merkittävästi siihen, millaisena yksilö alkaa hahmottaan sekä arvottamaan minuuttaan sekä toimintakykyään. Ammatilliseen oppilaitokseen siirtyvillä opiskelijoilla saattaakin olla aiempien oppimiskokemusten kautta rakentunut vahva epäonnistumisen ja huonommuuden tunne. Motivaatio edes yrittää asioita voi olla latistunut.  Tärkeintä olisikin vahvistaa opiskelijan luottamusta itseensä. Ammatillisen erityisopettajan osaamiseen kuuluu auttaa yksilöitä tunnistamaan itsestään vahvuuksia ja oppia aktiivisesti hyödyntämään niitä työssään lapsen ja nuoren kohtaamisissa. Aiheesta kertoo Vesa Närhen diat ADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana. Yksi mahdollinen tapa sanoittaa toisella asteella opiskelevalle nuorelle hänen vahvuuksiaan on Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline (KTVA) 

Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmia on tärkeää tunnistaa ja etsiä sopiva tapoja oppia. Artikkelissa Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön merkitys lapsen ja nuoren tulevaisuudelle kerrotaan, että ADHD saattaa vaikuttaa nuoren menestymiseen opinnoissa ja työelämässä. Oppaassa ”Kukaan ei koskaan kysynyt et mitä tukea mä tarvin” korostaakin,  nuoren vahvuuksien sanoittamista ääneen usein ja välittömästi palautetta antaen. Oppimisympäristön tulee sallia virheet sekä on ymmärrettävä, että oppimista tapahtuu paljon myös muissa ympäristöissä. Tehtävien pilkkominen, mitä ja milloin sekä visualisointi tukee oppimista. Sitoutumista suunnitelmaan edesauttaa opiskelijan oma kirjaaminen. Sopivan muun aktivaation miettiminen oppimisen oheen (esimerkiksi pallolla istuminen, kävely juomaan) tai toimintaympäristön karsiminen ylimääräisistä yllykkeistä (esimerkiksi sermit) voivat tukea oppimista. Yksilöllisyys on tässäkin kaiken ydintä. 

Apua on saatavissa koulun lisäksi myös muilta tahoilta. Esimerkiksi Kelan Oma väylä kuntoutus tarjoaa apua niille oppilaille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD). Kelan työpaperista Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito-ja kuntoutuspolku Suomessa löydät lisää tietoa nuorten kuntoutuspalveluista.