Motoriikka

Motoriset oppimisvaikeudet 

Tutkijat ovat kuvanneet motorisen oppimisen vaikeuksia jo lähes sadan vuoden ajan, mutta termien käyttö on ollut varsin vaihtelevaa. Pedagogit puhuvat oppimisvaikeuksista, kun lääkärin diagnoosina voi olla kehityksellinen koordinaatiohäiriö.

Motoriikan ongelmat voivat ilmetä muun muassa karkea- tai hienomotorisissa taidoissa. Yleensä motoriset liikkeet ovat hitaita tai epätarkkoja. Motoriset perustaidot voidaan jakaa liikkumistaitoihin, tasapainotaitoihin, käsittelytaitoihin. Motoriset perustaidot tulisi oppia ennen kouluikää, mutta motoristen taitojen oppiminen jatkuu läpi elämän. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat havaintomotoriset taidot, joissa yhdistyy aistihavainnon tulkinta ja liikkuminen. Liikkuja aistii oman kehonsa sekä havainnoi ympäristöä, liikkeen suuntaa ja ajoitusta. 

Yhteys muihin oppimisvaikeuksiin

Usein motorisiin ongelmiin liittyy myös sosiaalisten taitojen ongelmia esimerkiksi henkilö välttää sosiaalisia tilanteita tai hänellä ei ole ystäviä. Harvoin ajattelemme, että motorisen ongelmat näkyvät ystävyyssuhteissa ja sosiaalisina taitoina.

Kanervan ja Karhun erityispedagogiikan pro gradu Jyväskylän yliopistosta tarkastelee sivuilla 27 ja  46 motoristen oppimisvaikeuksien yhteyttä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin.  Matemaattisia oppimisvaikeuksia näyttää esiintyvän enemmän niilla henkilöillä, joilla on motorisia oppimisvaikeuksia, kuin niillä, joilla motorisia oppimisvaikeuksia ei ole. Ilmiö saattaa liittyä näköhavaintojen tulkitsemisen vaikeuteen. Vuonna 2019 valmistuneen lääketieteen pro gradu mukaan ne aikuiset, joilla oli lapsena esiintynyt kehityksellinen koordinaatiohäiriötä, olivat visuaalisessa päättelyssä muita heikompia. 

Aivotutkimus voi antaa lisätietoa 

Tarkkaa tietoa siitä, mistä motoriset oppimisvaikeudet johtuvat ei ole. Ymmärrys niistä on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi ”nykytutkimus osoittaa kehityksellisen koordinaatiohäiriön johtuvan aivojen perinnöllisistä ja ympäristöön liittyvistä rakenteellisista ja toiminnallisista poikkeavuuksista, jotka muodostuvat aivojen varhaisen kehityksen aikana. Vaikeus ilmenee eri aivoalueilla ja niitä yhdistävissä hermoverkoissa: sekä pikkuaivoissa että isojen aivojen eri alueilla, kuten aivojen etuosissa ja päälaenlohkon alueilla. Poikkeavuus näkyy aivojen rakenteellisten erojen lisäksi myös alhaisempana aivoaktiivisuutena”.

Aalto yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos tutkii kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD).  Tutkimukseen kuuluu kaksi osiota, joista toinen on behavioraalinen osio ja toinen aivokuvaus. Toiminnallisessa osiossa tutkitaan liikeaistia, tasapainoa ja erilaisia motorisia taitoja. Aivokuvantamisessa selvitetään aivojen niin sanotun peilautumisjärjestelmän merkitystä kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä.  Peilautumisjärjestelmä tarkoittaa sitä, että aivoissa samat alueet osallistuvat ihmisen omaan liikkumiseen että toisten ihmisten toiminnan merkitysten tulkitsemiseen. 

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Jyväskylän yliopistolta löytyy erittäin mielenkiintoinen tutkimus ”Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä”. Tutkimuksen aikana kehitettiin havainnointityökalu, joka auttaa tunnistamaan motorisen oppimisen vaikeuksia pienillä lapsilla. 

Motoristen taitojen harjoittelu

Oppimisvaikeudet ilmenevät erityisesti silloin, kun pitää harjoitella uutta taitoa.  Jos tiettyä motorista taitoa harjoitellaan ahkerasti, taito kehittyy oppimisvaikeudesta huolimatta. Tavoitteena on tiedostamaton, automatisoitunut taito, joka näkyy toiminnan sujuvuutena ja helppoutena. Samalla aivoissa vapautuu tilaa muille, tietoisille toiminnoille.

 

 

Käden taidot ammatillisissa opinnoissa 

 

Ammatillisiin opintoihin liittyy usein kädentaitoja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi käsityö, puutarha- ja kukka-ala, autoasennus, rakennusala, hoitotyö, catering, puhdistuspalveluala.  Motoriset vaikeudet voivat näkyä kömpelyytenä ja hitautena. Silmän ja käden yhteistyö ei ehkä ota sujuakseen. Tällöin opiskelijalle tulisi antaa tavallista enemmän aikaa harjoitella.

Videoita voi käyttää apuna.  Opiskelija voi katsoa ennen taidon harjoittelua koulussa opetusvideoita, jolloin hän voi pysäyttää videon ja katsoa vaikean kohdan monta kertaa uudelleen. Myös sarjakuvamaiset työohjeet voivat auttaa jäsentämään työvaiheita.

Työturvallisuus  

Kömpelyys ja heikot tasapainotaidot voivat lisätä riskiä työtapaturmiin. Opiskelijan on tällöin tärkeä oppia löytämään omia selviytymiskeinoja eri tilanteissa. Työasentoihin, liikeratoihin ja suojavälineisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Joskus motoriset vaikeudet ovat niin suuria, että on mietittävä, voiko opiskelija toimia kaikissa työympäristöissä, kuten rakennustöissä katolla tai telineillä.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Motoriset haasteet voivat liittyä oppimisvaikeuksien sijasta vammaan tai sairauteen. Ammatin soveltuvuutta on silloin mietittävä huolella. Erityisesti SORA-säädösten alaisilla aloilla nämä asiat on huomioitava jo hakeutumisvaiheessa. Pääsääntö on kuitenkin ammatillisen opetuksen esteettömyys ja saavutettavuus. Oppilaitoksen ja työpaikan tiloissa ja työvälineissä on huomioitava opiskelijan tarpeet. Opiskelijalla voi olla oikeus avustajapalveluihin, apuvälineisiin ja muihin tukipalveluihin.