Mielen hyvinvointi on mielenterveyttä. Mielen hyvinvointi muodostuu monista hyvin arkisista asioista, mihin me jokainen pystymme vaikuttamaan. Opettajan tulisikin opiskelija kohtaamisissa ottaa aktiivisesti puheeksi, miten opiskelijan arki sujuu sekä sen sujuvuuden merkitys mielen hyvinvoinnille. Opiskelijoita tulee opastaa vahvistamaan arkeaan (kuten ravitsemus, uni, lepo, liikunta ja sosiaaliset verkostot) mielen hyvinvointia tukevaksi. Yleinen hyvinvointi on edellytys kykyyn opiskella ja oppia. Mielenterveys on voimavara, josta jokaisen kannattaa huolehtia.
Mielen hyvinvoinnin tukeminen on määritetty lain kautta oppilaitosten velvoitteeksi. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittää opiskelijahuollon (99§) velvoitteeksi tukea opiskelijoita hyvään oppimiseen, hyvään psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen toimia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) määrää (3§) opiskelijahuoltoa toteutettavaksi ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona yksilöllisen opiskeluhuollon lisäksi. Vastuu tästä on asetettu koko oppilaitosyhteisölle tavoitteena edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä (4§). Opetushallituksen oppaassa ”Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella” korostetaankin toisen asteen oppilaitosten moninaisuutta ja tasa-arvoa tukevan hyvinvointia. Huoli nuorten mielenterveyden häiriöiden kasvusta tulee ottaa vakavaan tarkasteluun ja pohtia, mitä oppilaitoksina voisimme tehdä mielen hyvinvointia tukeaksemme.
Opettaja tarvitsee perusymmärryksen mielenterveyden häiriöistä. Masennus ja ahdistuneisuus ovat etenkin nuorilla yleisiä. THL on tehnyt opiskelijahuollon lääkärien ja hoitajien avuksi oppaan Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Oppaasta saa tietoa myös muut ammattiryhmät. Oppaan mukaan mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä arvioiden mukaan 20–25 % nuorista (13–22-vuotiaat) on jokin mielenterveyden häiriö. Kouluolosuhteissa mielenterveyden häiriöt tai päihdeongelmat voivat näkyä nuoren poissaoloina, opiskelumenestyksen romahtamisena tai sosiaalisina ongelmina.
THL:N käsikirja Mielenterveyden edistäminen kouluissa antaa esimerkiksi opettajille näkökulmia ja työvälineitä mielenterveyden edistämiseen. Voimaaopiskeluun- Hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hyviä käytäntöjä, joilla on vahvistettu ammattilaisten mielenterveysosaamista ja ohjausosaamista. Hankkeessa on myös lisätty opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintataitoja, sekä opiskelijoiden vertaistukitoimintaa.
Mielestämme kohtaamisissa edellytetään etenkin puheeksi ottamisen taitoa. Esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmää voidaan hyödyntää nuoren kohtaamisessa. Yhteistyössä terveydenhoidon ammattilaisten kanssa on mahdollista muodostaa vertaistukiryhmiä. Vertaiskokemusten jakaminen antaan tunteen "en ole yksin", antaa uskoa ja toivoa tulevasta sekä mahdollistaa ehkä kadonneen uuden yhteisön löytymisessä. Sosiaalinen kuntoutus mielen hyvinvoinnin tukemisessa onkin konkreettista, mielekkään elämän uudelleen löytämistä.
Kuntouttavaa kohtaamista tarjoavat esimerkiksi kansainvälisen Klubitalomallin mukaiset yhteisöt, missä arjen toiminnan kautta on mahdollista rakentaa tarkoituksellisuutta kadonneeseen päivä- tai viikkorytmiin. Tampereella Sopimusvuoren Nuorten Starttitoiminta on suunnattu alle 30-vuotiaille. Tavoitteena on vahvistaa nuoren toimijuutta tulevaisuuden suunnan löytämisessä kannustamalla ja mahdollistamalla uusia kokeiluja. Esimerkiksi kokeilemalla erilaisia harrastusmahdollisuuksia voi löytää syyn miksi herätä huomiseen.
Toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden elämänkokemukset ja opiskeluvalmiudet ovat moninaisia. Maahamuuttajien (s.56) yleistä kotoutumista vahvistava toimenpiteet, kuten kielitaito, työllistyminen,
sosiaaliset siteet, syrjimättömyys ja sosiaalisuuden tuki vahvistavat mielen
hyvinvointia. Jotta jokaisella olisi edellytykset tutkintokoulutukseen Oppimisvalmiuksia tukevat opinnot eli OPVA
-opinnot vahvistavat luottamusta omiin mahdollisuuksiin opiskella
ammattipätevyys sekä siten keinona myös tukea mielenhyvinvointia.
Kiusaamisen ehkäisy on osa mielenterveyttä tukevaa työtä. Kiusaamista vastaan on työskenneltävä joka päivä. Opetusministeri Li Andersson kertoo kolumnissaan Koulukiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan hyviä käytäntöjä ja resursseja opetuksen järjestäjien ja aikuisten lakisääteisestä velvollisuudesta turvallisen opiskeluympäristön järjestämiseen ja kiusaamiseen puuttumiseen.
Tärkeä aihe. Pyrin omassa työssäni huomioimaan jokaisen yksilönä. Vaikka aikaa on useasti niukalti,silti pyrin olemaan kohtaamisessa läsnä ja aina kysyä heiltä että miten voivat. Pienet kohtaamiset voivat olla monelle äärimmäisen tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.
VastaaPoistaOlen seurannut OPVA-opintoja ja ne tuntuvat olevan todella tärkeitä maahanmuuttajille etenkin. Omassa opettajan työssäni pyrin myös kohtaamaan jokaisen omana yksilönä, kuten, Juha, kirjoitit myös.
VastaaPoistaKokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle on erittäin tärkeä jokaiselle ihmiselle, ja etenkin ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevalle, oman ammatillisen identiteetin vielä kehittyessä.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa voi auttaa myös vahvuuksien tunnistamiseen perustuva https://voimakeha.info/index.html menetelmä. VOIMAKEHÄ perustuu tutkimustietoon. Kouluttautumisen kautta on mahdollista ottaa ko menetelmä käyttöön.
VastaaPoista