Sosiaaliset taidot korostuvat nykyajan yhteiskunnassa. Mitä, jos taidoissa onkin moni-ilmeisiä haasteita? Miten tukea ammatillisessa opetuksessa autismin kirjolle diagnoosin kautta asetettuja henkilöitä. Autisminkirjon ilmiöön kuuluvat etenkin sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaatiokyvyn poikkeavuudet sekä kaavamainen käytös. Sosiaalisten taitojen haasteissa hyvä kohtaaminen on ensi askel opiskelijan tukemiseen. Jo ammatinvalinnan ohjauksessa tulisi ottaa huomioon, millainen ammattiala yksilölle sopisi parhaiten.
Autisminkirjon opiskelijan tuki rakentuu hänen ominaispiirteet huomioiden. Autismikirjon oppilas koulussa oppaassa kerrotaan lisää sellaisen oppilaan oppimisen tukemisesta, jolla on autismikirjon häiriö. Arjen tapahtumien (aika, paikka toiminnot) strukturointi (selkeyttäminen ja jäsentäminen) vahvistavat toimintakykyä. Erityishuomio toimintaympäristön struktuuriin, jotta toiminnanohjaus helpottuu. Ennakkoon valmistetun visuaalisen oppimateriaalin (osittaminen, selkeytys, pieniminen loogisesti eteneviksi osiksi) kautta voidaan voittaa kokonaisuudesta tärkeimmän erottamisen haasteet. Aistien yli- tai aliherkkyydet tulee ottaa huomioon. Hyvän ympäristön merkitys sekä omien vahvuuksien löytäminen ovat tärkeitä tekijöitä aikuisuuteen kasvamisessa. Autismiliitto korostaakin: ”Autismi ei ole vika, vaan olemisen tapa” Autisminkirjo ei näyttäydy ulospäin ihmisestä, ja se voi tuottaa haasteita ympäristön kykyyn kohdata. Suosittelemmekin katsomaan Yle Areenan ohjelman ”Ei sulla mitään autismia ole, sähän olet ihan normaali”, missä autistiset aikuiset keskustelevat kokemuksiinsa perustuen heihin kohdistuvista ennakkoluuloista. Autisminkirjon henkilöillä mielenterveyden ongelmat kuten masentuneisuus ja ahdistuneisuus, ovat yleisiä heidän kohdatessaan päivittäin vuorovaikutuksellisia haasteita. Etenkin tunneilmaisujen tulkintaan tarvitaan tietoista tunnekasvatusta.
Tärkeää olisi opiskelijan vahvuuksien kautta mahdollistaa onnistusmiskokemuksia. Noin 74:llä prosentilla kognitiiviset kyvyt ovat vähintään normaalitason rajoissa (älykkyysosamäärä yli 70) Kuitenkin ”Autismin kirjo ja työllistyminen” tutkimuksen mukaan erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet estävät työn saavuttamisen ja säilyttämisen onnistuneesti. Sosiaalinen vuorovaikutus autismikirjon häiriössä-keskusteluntutkimuksen näkökulma. Toisaalta on hyviä kokemuksia autisminkirjon henkilöille suunnitellusta työympäristöstä (Unicus) missä erityispiirteet ja vahvuudet on osattu ottaa oikealla tavalla käyttöön. Työelämään siirtymisen valmiuksia tulisikin vahvistaa jo opintojen aikana. Tutkittaessa opiskelijoiden ja vastuuopettajien välisiä keskusteluita niistä puuttuivat urasuunnitelmat, opiskelijoiden vahvuuksien hyödyntäminen ja tulevaisuuden unelmien kirkastaminen. Kun haasteita nousi esiin, etsittiin paremmin sopiva työssäoppimispaikka sen sijaan, että työpaikkoja tuettaisiin toimimaan erilaisten opiskelijoiden kanssa. Ja valmennettaisiin näin myös työelämää vastaanottamaan moninaisia työntekijöitä.
Poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voivat olla syynä myös toiminnanohjauksen haasteet ilman autisminkirjoa tai toimintaympäristön hahmotusvaikeudet. Myös mielenterveydenhäiriöihin voi liittyä sosiaalisten taitojen ongelmia. Autismin kirjon häiriöiden lisäksi sosiaalisia ongelmia voivat aiheuttaa muut neuropsykiatriset kehitykselliset häiriöt (esim. ADHD ja ADD, kehityksellinen kielihäiriö tai Touretten oireyhtymä), masennus, ahdistus tai psykoosisairaus. Aiheesta lisää Duodecimin artikkelissa Nuorten mielenterveys koulumaailmassa.
Sosiaalisten taitojen ytimessä on myös kyky tunnistaa kohtaamansa ihmisen tunnetila. Tunnekasvatus onkin sisällytetty nykyisin jo Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018). Ja jatkuu sieltä läpi oppivelvollisuuden. Myös toisella asteella vuorovaikutustaitojen ja ryhmässä toimimisen taitoja voidaan tukea erilaisilla ryhmäytymisen harjoitteilla esimerkiksi https://ryhmarenki.fi/ sivustolta. Tunteiden tunnistamisen tukeminen on siis tiedostettu. Tähän avuksi löytyy esimerkiksi Ihmiseltä ihmiselle - sosiaaliset taidot — Harjoituskirja lapsille, nuorille. Joitain harjoituksia löytyy myös https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/manniskor-emellan-sociala-fardigheter/nuorten-harjoitukset
Tunneosaaminen on myös tärkeä keino mielenhyvinvoinnin tukemiseen. Tunnelukot ja niiden tiedostamisen kautta voi löytää uusia tapoja toimia ahdistavissa vuorovaikutustilanteissa. netistä löytyy myös Tunnelukkotesti, mikä voi auttaa joissain tilanteissa oman vuorovaikutustavassa kehittymiseen. Sosiaalisten tilanteiden jännittyneisyys vaikeuttaa myös vuorovaikutustilanteissa toimimista. Opiskelijan kanssa on hyvä nostaa myös tämä mahdollisuus esille, mikäli vuorovaikutustilanteet havaitaan vaikeiksi.
Olen pohtinut diagnoosin piilottamisen merkitystä sekä opiskelijoiden keskuudessa että työelämässä. Sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä ja monesti väärinymmärryksiä voitaisiin välttää avoimella puheella omista erityispiirteistä tai sairauksista. Itse ymmärrän huomattavasti enemmän opiskelijaa tai työkaveria, jos hän avoimesti kertoo omaavansa esimerkiksi asrpergee-diagnoosin tai vahvoja piirteitä siitä, kuin että hänen vain ajatellaan olevan liian suorasukainen ja ilkeä. Helpottaisiko suoraan puhuminen ihmisten välistä kanssakäymistä?
VastaaPoistaOlisi upeaa, kun erityispiirteistä voitaisiin keskustella avoimemmin. Toivon myös, että työpaikoilla voitaisiin pohtia työtehtävien jakoa työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Kaikkien vahvuus ei ole sosiaaliset tilanteet, mutta (ammatillisia) vahvuuksia on sitten muilla alueilla.
Poista